Closer to Spanish Culture

Tämä postaus voi tosiaan jakaa mielipiteitä. En luokittele itseäni kovaksi eläimiä rakastavaksi ihmiseksi. Onhan ne esimerkiksi jotkut pikkuiset karvaiset pallerot tosi söpöjä, mutta itselleni en ehkä hankkisi mitään lemmikkieläintä. Kävimme tutustumassa paremmin espanjalaiseen kulttuuriin ja sen perinteisiin, nimittäin kuuluisaan härkätaisteluun. Ennen tätä tapahtumaa olin kuullut monenlaisia mielipiteitä kyseisestä asiasta. Jotkut suosittelivat käydä härkätaistelussa kun kerran on mahdollisuus ja asuu Madridissa, toiset taas varottivat että tiedossa on aika raakaa touhua... Totuushan on, että jokainen härkä "esityksen" jälkeen tapetaan.

Aluksi kyllä hieman jännitti ja en tiennyt mitä härkätaistelu tuo tullessaan, mutta tuollaisiin esityksiin en osannut varautua. Ensimmäinen härkä ja sen esityksen lopputulos rehellisesti sanottuna hieman järkyttivät minua. Kyllä sitä härkää kävi sääliksi, mutta yritin ajatella tämän kaiken olevan osaa espanjalaista kulttuuria. Mielestäni koko tapahtuma on silti näkemisen arvoinen. En lähtisi sitä kovasti suosittelemaan ja hehkuttamaan, mutta jos on mahdollisuus käydä härkätaistelussa niin miksipä ei. Tapahtuma ei ole todellakaan herkille ihmisille. 2 tunnin aikana tuli nähtyä suhteellisen paljon verta ja 6 härän kuoleman sekä myös hevoset saivat hieman osumaa... Mutta tämä tuli koettua ja se siitä. En kuitenkaan osaisi vastata kysymykseen "Onko härkätaistelu hyväksyttävää vai pitäisikö se kieltää?". Mielestäni turisteille se on tapahtuma, joka jää pitkäksi ajaksi mieleen ja aiheuttaa paljon keskustelua.

The feeling when you fall in love with...

Se tunne kun rakastut... uusiin farkkuihin! Oh myyyy. Muutama viikonloppu sitten minulla oli täällä kaksi ystävää kyläilemässä ja toisella heistä oli nämä makeat farkut päällä. Tai jos kokonaisiksi farkuiksi voidaan kutsua näitä... Muutama isohko reikä löytyy;) Mutta kun näin ne hänen päällä, päässäni oli vain ainoa ajatus - pakko saada samanlaiset omaan vaatekaappiin. Ja vielä kun sain tietää, että kyseiset farkut löytyvät Zarasta... Ei siinä kauaa mennyt, kun löysin itseni kyseisestä kaupasta maksamassa ostoksiani ! ;)

Tosiaan farkkujen hankkimisesta on lähes 2 viikkoa aikaa ja kyllähän ne ovat olleet ahkerasti käytössä lähes päivittäin. Onneksi sentään muistan hetkeksi luopua niistä ennen nukkumaanmenoa ;) 

Nämä ovat ehdottomasti yhdet lempparifarkuista, mitä olen koskaan omistanut. Rennot, istuvat hyvin ja niitä voi yhdistää tennareitten, ballerinojen ja tietenkin korkokenkien kanssa. Kelpaa!

Tosiaan täällä on nyt palattu takaisin arkeen ja kova luku-urakka on alkanut. Koulua jäljellä on tosiaan se 4 viikkoa. 2 viikkoa kontaktitunteja ja 2 tenttiviikkoa... ja sen jälkeen onkin pian aika sanoa hyvästi Madridille. Tulevan 2 viikon aikana on tiedossa 5 välitenttiä. Hyvästi rennot viikonloput ja tervetuloa lukeminen. Jos välitenteistä pääsee läpi tenttiviikoilla on tiedossa vain 2 tenttiä, joten silloin on sitten aikaa ottaa rennosti ja nauttia viimeisistä hetkistä Madridissa.

Missing You, but now it is Finally Over

Hetki sitten törmäsin yhteen kirjoitukseen, jossa eräs bloggaaja pohti muuttoa ulkomaille 1 kuukaudeksi. Siinä hän kirjoitti, että omia unelmia pitää toteuttaa ja välimatka entisestään vahvistaa suhdetta. Olen hänen kanssa samaa mieltä. Rinnalla pitää olla se oikea ihminen, joka ei estä sinua toteuttamasta omia unelmiaan vaan rohkaisee kohti niitä. Haluaisin tulla kirjottamaan ajatuksistani koskien ikävää ja kaukosuhdetta. Tässä on nyt jo kulunut yli 3 kuukautta siitä, kun hyvästelimme linja-autoasemalla ja minun matkani tänne alkoi. Molemmat ymmärsivät, että helppoa ei todellakaan tule olemaan tämä aika, jonka joudumme olemaan erossa toisistamme. Totta kai kaukosuhdetta paljon helpottavat nykyajan whatsappit ja skypet ynnä muut. Päivittäin pystyy olemaan toisen kanssa yhteydessä, mutta onhan se aivan eri asia olla toisen kanssa vieressä kun nähdä hänen kasvonsa tietokoneen ruudussa. Ennen lähtöä osasin henkisesti varautua, että jossain vaiheessa iskee ikävä ja kova sellainen. Kaksi ensimmäistä kuukautta meni rehellisesti sanottua yllättävän hyvin ja todella nopeasti. Kaikki oli minulle uutta - uusi kaupunki, uusi koulu, uudet tuttavuudet. Syynä ehkä oli myös se, että emme missään vaiheessa tienneet tarkkaa ajankohtaa koska näemme seuraavaksi. Mutta sitten alkoi se ikävän tunne muistuttaman itsestään...

Kyllä se välimatka vahvistaa suhdetta, mutta tuo se matkaan myös niitä pieniä riitoja, turhautumisia ja turhia kiukuttelujakin. Onhan se 3 kuukautta aika pitkä aika olla näkemättä toista. Turhistakin asioista tuli kinasteltua, joista ei välttämättä kumpikaan olisi välittänyt jos olisimme olleet yhdessä. Vaatiihan kaukosuhde molemmilta todella paljon. Luottamista, rehellisyyttä, avoimuutta, joustavuutta, enemmän huomiota... Toiselle pitää jatkuvasti näyttää kuinka tärkeä ihminen omassa elämässä hän on. Molempien pitää pysyä todella vahvana, vaikka myönnetään että niitä romahduksiakin tuli. Onneksi hän osasi olla ymmärtäväinen ja aina löytää ne tsemppaavat sanat, jotka antoivat lisää piristystä ja voimaa jaksamiselle. Osasi olla minun tukena.

Kova on ikävä myös läheisiä ystäviä, puhumattakaan perheestäni. Viimeisen 9 kuukauden aikana olen nähnyt molempia toooooodella tooodella vähän. Ikävöin paljon pikkusiskoani. Riittää jopa yhden käden sormet kertomaan kuinka harvoin olen viettänyt heidän kanssa aikaa. Muutettuani Savonlinnaan ja sen jälkeen tänne Madridiin, olen nähnyt perhettäni tasan 4 kertaa... 9 kuukauden aikana 4 kertaa... Kuulostaa aika kamalalta, kun sanoo tämän ääneen. Joitain kavereita olen nähnyt vielä harvemmin.. Onneksi omistan niitä ihania ja läheisiä ystäviä, joiden kanssa olen lähes päivittäin tekemisissä. Toisten ystävien kanssa vähän enemmän ja toisten kanssa vähän vähemmän. Kiitos muutamalle niistä, jotka ovat olleet koko ajan minun kanssani mukana tässä matkassa. 

Ikävä on kova. Tämän jälkeen osaa varmasti arvostaa yhteistä aikaa vielä enemmän, kun sitä on viimeisen, no melkein vuoden aikana ollut niin vähän. Ja vielä on hieman jäljellä. Jäljellä on vielä 6 viikkoa täällä Madridissa ja sitten odottaa paluu takaisin Suomeen perheen ja ystävien viereen. Odotan tätä hetkeä todella paljon, mutta tiedän jo nyt että tulee olemaan haikeata myös hyvästellä Madridin ja tämän huikean kokemuksen kanssa.

MUTTA !!! TÄNÄÄN OLEN MAAILMAN ONNELLISIN IHMINEN! Vihdoin ja viimein yli 3 kuukauden odotus ja ikävöinti päättyy. Hän saapuu tänään luokseni. En vieläkään voi uskoa tätä todeksi. Tunteet ovat sekavat tällä hetkellä. Tämä päivä on todella koittanut. Tapahtuuko tämä oikeasti vai onko pelkkää unta.. :)

P.S....

Sightseeing in Malaga

Vaikka meidän Malagan reissusta on jo tovi aikaa, silti materiaalia löytyy vielä. Viimeisen päivän käytimme nähtävyyksiin ja pieneen kaupunkikierrokseen. Aikaa ei ollut hirveästi, koska iltapäivällä meidän piti jo suunnata kohti lentokenttää. Olimme todella reippaita ja kaikilta löytyi vielä jonkin verran sitä energiaa paahtavasta auringosta huolimatta. Jossain kohtaa kuitenkin tuntui että nyt sai käveleminen riittää ja takaisin rannalle kiitos, mutta kukaan meistä ei luovuttanut. Meidän kävely ylämäkeä pitkin oli varmasti näkemisen arvoista... Ryhmä nuoria tyttöjä, mutta olo oli kuin olisimme treenanneet 10 tuntia putkeen. Hiki virtasi ja jalat tärisivät. Hyvässä kunnossa siis ollaan! ;) Kuullostaa siltä että koko päivä oli pelkkää tuskaa, mutta sitä se ei kuitenkaan ollut.. paitsi jossain vaiheessa tuntuikin siltä ;D

Ensimmäiseksi suuntasimme Alcazaba nimiseen linnakkeeseen, joka on Malagan suosituin vierailukohde. Linnake oli suhteellisen iso ja monimutkainen. Oli hieman ongelmia löytää uloskäynti, mutta muutaman kiertelynkaartelun jälkeen vihdoin löysimme itsemme linnakkeen ulkopuolelta. Muutama tunti kului ihaillen tätä yli tuhatta vuotta vanhaa linnaketta.

Ja sitten alkoi se ihana tuskallinen kävely jyrkkää ylämäkeä pitkin... Mutta kun pääsimme ylös kukkulalle ja tälle näköalapaikalle, unohtui koko kävely. Meidän edessämme avautuivat upeat näkymät! Kyllähän meidän rankka urheileminen palkittiin. Tämä oli ehdottomasti minun suosikkipaikkani Malagassa! :)

Relaxing at the Beach

3 päivän reissailun jälkeen rannalla rentoutuminen tuli todella hyvään kohtaan. Vietimme Marbellan rannalla koko päivän paahtavan auringon alla. Onneksi edellisenä iltana kävimme tekemässä kunnon aurinkosuojavoideostokset, koska auringossa mittari näytti +33. Itse kun olen niin pakkopäästäottamaanaurinkoo-tyyppiä, joten minulle pelkkä rannalla makoilu sopi oikein hyvin. Aurinkosuojavoide iholle ja eikun vaan väriä pintaan. Ei ollut valittamista! ...paitsi älyttömän kuuma hiekka. Kyllä siinä vähän jalkapohjia poltti, eikä edes niinkään vähän. Tulihan siinä muutama spurttikin otettua, kun hetkeksi lähdimme rannalta pois täyttämään nälkäisiä masujamme. Kävimme porukalla tankkaamassa kiinalaisessa ravintolassa. Nam! Yleensä olen talviturkin heittänyt pois noin vapun aikoihin, kun olen ollut lomailemassa Nizzassa Ranskan Rivieralla. Muutamien ihmisen pää näkyi veden pinnalla, mutta itse en uskaltanut syvemmällä käydä paitsi kuin vaan polviin asti käväsin vettä koittamassa. Ja eihän se mitään lämmintä ollut... ;D Muuten päivä kului todella rennoissa merkeissä, ilman mitään erikoisia tapahtumia. Ranta-ruoka-ranta-takaisin Malagaan - tältä  oikeastaan näytti meidän päivä. 

Wrong Marbella ?

Kolmantena matkakohteena oli Marbella. Meillä oli vasta iltapäivällä bussi sinne, joten päätimme aamupäivän hyödyntää näkemällä uusia paikkoja. Nähtäväksi valitsimme pienen kaupungin nimeltä Tarifa. Bussimatka kesti noin puoli tuntia Algecirasilta, jossa siis hotellimme sijaitsi. Tarifa on eteläisin kaupunki Espanjassa. Malagan ja Gibraltarin jälkeen, kaupunki vaikutti todella vanhalta ja hieman jopa likaiselta. Tarifalla meillä oli noin joku kolmisen tuntia aikaa ja koko tämän ajan vietimme meren rannalla. Oli ihanaa päästä pitkästä aikaa hengittämään meren tuoksua. Samalla tuli monia edellisen kesän muistoja mieleen. Emme missään vaiheessa varautuneet, että lämpömittari alkaa näyttää yli 30 astetta auringossa. Muutaman tunnin makoilun jälkeen pientä punotusta oli havaittavista kaikilla. Jollakin vähän vähemmän, toisilla taas pikkasen enemmän ;D

Iltapäivällä tosiaan saavuimme Marbellaan. Henkilökohtaisesti kuvittelin, että minua odottaa samanlaiset "maisemat" kuin Monacossa - kalliit autot, upeat jahdit, rikkaat ihmiset... Mutta ei tätä kaikkea oikein tullut vastaan missään vaiheessa. Kaikkien kuulemien juttujen jälkeen, Marbellasta oli kovat odotukset. Ehkä olimme kaukana siitä paikasta, missä kaikki tämä luksuselämä sijaitsee. Siitä huolimatta tykkäsin kyseisestä kaupungista. Siellä oli ihana kävelykatu lähellä meren rantaa täynnä erilaisia ruoka- ja juomapaikkoja sekä tietenkin jonkin verran turisteja. Sellainen paikka, jonne voisin ehdottomasti tulla käymään uudestaan! :)

Loma on nyt lomailtu ja tänään sitten jatkuu koulu. Huomenna tulossa kaksi latvialaista kaveria loppuviikoksi, joten päivät kuluvat turistioppaan merkeissä. Parin päivän päästä olenkin jo ollut Madridissa 3 kuukautta... Aika rientää ja pian tämä uskomaton vaihto päättyykin. Viimeisistä kuukausista Madridissa pitää nauttia täysillä ja arvostaa vielä enemmän tätä mahdollisuutta kokea kaiken tämän. Paljon odotan myös ensi viikkoa, koska vihdoin ja viimein hän saapuu tänne <3

Paljon paljon lisää kuvia vielä tiedossa reissusta... Älkäähän kyllästykö ;)